.

German logic??

2010-09-29T08:13:00.000-07:00

EQ loogisessa flat-asennossa. Was?

Asiakaspalautetta

2010-09-15T12:52:00.000-07:00

…ja kahdesti viikon sisään. Ensin Hemma Beastin kanssa Viapori Jazz - festareilla Suomenlinnassa show aloitettiin arvokkaan tyylikkäästi, kuten kuvasta näkyy. Tokan "biisin" kohdalla pamahti keulaan noin viisikymppinen ukkeli todella vihaisena ja huusi allekirjoittaneelle: "Onko tämä sun mielestä jatsia? Haista vittu! (keskisormi pystyssä)" ja käveli teatraalisesti ulos. Ei tainut olla seppä lukenut festariohjelmaa, jonka kuvaus orkesterista päättyi tyyliin: "Hemma Beast lupaa tarjota täysin tyylittömän illan niille joiden itsesuojeluvaistossa on parantamisen varaa:"
Pari päivää aikaisemmin oltiin oltu Don Johnson Big Bandin kanssa toisilla kulttuurifestivaaleilla esiintymässä. Tämä keikka oli generoinut oikein virallisessa kirjeformaatissa järjestäjälle toimitetun reklamaation. Yleisön edustaja oli kovin pettynyt, koska lavalla esiintyi "pienehkö kokoonpano, eikä suinkaan big band. Lisäksi musiikki ei ollut lainkaan big band-musiikkia ja solistina oli nuorison suosima Risto Räppääjä-tyyppinen artisti." Lisäksi oli tullut niin kovaa, että kuulo olisi lähtenyt, jos olisivat jääneet kuuntelemaan konserttia. Hän penäsi rahojaan takaisin ja luulen järjestävän seuran huumorintajua omaavina ihmisinä palauttaneen kärsineelle raukalle rahansa takaisin. Mitäh???? En itse ainakaan ostaisi kolmenkympin lippua konserttiin tietämättä mitä siellä vedellään...

Back on the road again

2010-04-13T13:12:00.000-07:00

Ou jea! Jennin produktio on taas saatu tien päälle. Onpas ollut mukavata! Monitoripäädyssä supermiehet Kal Kaercher ja Vesku Ojala vaihtelevat (Kal teki ekat muutamat ja tekee myös koko kesän), häikäisyteknikkona operoi Lester Midi a.k.a. Tatu Tulikoura. Rock On Wheelsin harmaalla bussilla mennään ja tunnelma on jo läpi katosta. Orkanbändissä ainoa muutos on kiippatontilla Samuli Jokinen (The Crash, Brightboy). Mutta hyväksi havaitulla hyvällä meiningillä ollaan jälleen liikkeellä. Keikat ovat olleet toinen toistaan tiukempia ja kansaa tuntuu olevan tuvat täynnä. Ei voi valittaa. Ainoa ongelma tuntuu olevan tuo kanavamäärän exponentiaalinen kasvu. Viime keikalla Virginissä piti mahduttaa 34 inputtia 32 inputtiseen MH-2:een. Oli vähän haitaria ja selloa... Noh, stereokanavista vaan se turhin efekti pois ja lallallaa. Katellaan mihin tuo asettuu. Muuten normimeno: Veskun KV2-setillä mennään. MH2 keulassa ja mukava räkkiarsenaali mukana: 2 x M3000, Lexicon 200, SPX900, MPX500, 2 x D2, omat SPL preampit ja parit muut vitkuttimet, Drawmerin gatet ja 166 kompurat. Lavapäädyssä kaikki korvissa. Tiskinä LS9-32 ja hipeille tilattiin just valetut Ultimate Earsit. Me likes! (kuvan (c) mona veijanen)

Hommat isollaan

2010-04-13T12:43:00.001-07:00

Sori nyt vaan. Nää tulee hieman postyymisti, koska olen laiska hylkiö. Tässä kuvassa ollaan Helmikuun alussa Merikaapelihallissa vetelemässä Pitkämön Samin isohkon orkesterin kanssa. Harvemmin jää ison framen H3000 pieneksi, mutta nyt piti pudotella stereokanavista efektiä pois, että saatiin orkka sopimaan. 45 input-kanavaa. Kalilla monitoripäässä (PM5D) parit vähemmän. Lauteilla 28 soittajaa. Normibändin lisäksi 13 torvea ja 9 jousta. Movarin pojat toimitti toteutuksen. Smoju lavapäädyssä ja Stanley (kreditit kuvasta) keulassa. Hyvin oli hommat jiirissään. Nexo soi nätisti. Täytyy antaa myös iso käsi DPA:n jousimikeille. Kyllä nimittäin toimii! Minimalistisella korjailulla tuli hyvin mielyttävää sointia ja mikä tärkeintä; vuodot eivät muodostuneet ongelmaksi! Kuitenkin kompin ja jousien välissä oli vain matala plexi. Kal sanoi luukuttaneensa jousia ihan huolella jousipultin omiin tolpan nokassa oleviin d&b:n E8-kaappeihin ilman ongelmia. Great success! (kuvan (c) Stanley Lönnquist)

Helppo tunnistustehtävä

2010-04-13T12:39:00.001-07:00

Kun nyt innostuin tänne, niin laitetaan tämmöinen helppo tosta taannoiselta keikalta. Kenen kitararigi? Ei ole näyttänyt muuttuneen 20 vuoteen...

Biitsikausi auki!

2010-04-13T12:31:00.000-07:00

Tossa hetki taaksepäin totesin jollekin, ettei haittais yhtään maata lämpöisessä, vaalealla hiekalla ja varvastossut jalassa. No en mä ihan tätä tarkoittanut. Käytiin toteuttamassa Radio Rockin beach partyt Ruoholahdessa beach volley-hallissa. Lämmintä oli kuin tropiikissa ja santaa joka puolella puoli metriä. Siinähän Staden ja apupoikien kanssa kaivettiin alttarin jalkoja pistolapioilla hiekkaan. Just just. Ei siinä mitään, kisat meni komiasti ja rokki soi. Jalat vaan oli seuraavana päivänä aika soirona tuon 19 tunnin hiekassa tarpomisen jäljiltä...

Vuoden viimeiset

2009-12-25T11:57:00.000-08:00

Vuoden viimeiset vedot takana. Ou jea. Tavastialla käytiin taas Johnsonien joulukeikan merkeissä. Riikonen oli tilannut joltain kuusifarmarilta joulukuusia lavasomisteeksi ja niitähän sitten asenneltiin väellä ja voimalla. (Ei ollut Rii-kone muistanut hoitaa minkäänlaisia jalkoja kuusille, joten niitä sidottiin backlineen ja mihin nyt pystyi.) Muutoin normimeno, eli kaikki maailman vierailijat mukana; Tuplapercussiot, Petteri Sariola kitaroissa, Johanna Juhola haitarissa, Verneri Pohjola trumpassa ja Anna Abreu lauleskelemassa. Lähdöt jälleen aikas täynnä tavan 250:stä. Ei riittänyt rännit millään bändin omassa ls-9:ssä. Noh, kyllä tuo midas aika paljon paremmalta kuulostaa, yllättäen. Onneksi sain muilutettua koko ryhmän in-eareihin, niin ei tarvinut tehdä yhtä ainukaista kulmaryhmää lavetille. Sidefillitkin jäi lopulta käyttämättä. Mahti keikka, mutta hieman tiukka aikataulu, kun päivällä oli nitrot (vika kerta, jee!) kello 1600 asti ja sitten ovet 2000 ja veto 2130. Heti vedon jälkeen ripeä purku, että saadaan tavan lauantaidisko jyrähtämään käyntiin. Ei siinä ketään, sillä kädellä pelataan, mikä jaetaan. Oli kyllä todella hauska ilta. Kal pamahti paikalle hengailemaan ja fiilisteli keikan monitorilandiassa extrabeltpackin kanssa.

Vuoden viimeinen oli itätien väreissä puuhailtu Kummien joulukonsertti. Live tv-show Svenska Teaternista käsin. Bändinä Boston Promenade Big Band ja 7 solistia. Kaikki toimi mainiosti ja talon sepät oli todella avuliaita ja päteviä ukkoja. Vermeet oli varsin asialliset; d&b:n stereot ja Profile keulassa. Tuotiin oma lava+monitoripääty ja patch. Salihan on todella dead, joten stereoilla ei tarvitse taistella tilasoundia vastaan. Vedon jälkeen tunnissa kamat autossa ja perälauta kiinni. Asiaa. Tuossa talossa ei näytä lama painavan, kun kuuntelin toukokuussa alkavaan remonttiin sisältyvää laitepäivtystä; Ribbon-stereota, SD7 keulaan ja SD8 monitoripäätyyn, 40ch senkun langatonta… Kyllä kelpaa ABBA-musikaalia vedellä.

Medic! Man down!

2009-08-03T08:18:00.001-07:00

Vähänkös väliä nuo popparit innostuspäissään putoavat lavalta. Nyt oli kyllä eka kerta, kun sama taiteilija putoaa kaksi kertaa lavalta saman keikan aikana. Kyseessä oli Johnsonien keikka DBTL:n teltassa ja sukeltajana tietenkin rumpalimme Kari "PV-mies" Saarilahti. Eka sukellus sujui ninja-alastulolla ilman vaurioita, mutta otto kaksi vaatikin jo sitten ea-henkilökuntaa tarkistelemaan pöllähtäneen popparin takaraivoa. Kypärä pakolliseksi jatkossa.

Juonnot hallussa

2009-07-28T10:18:00.000-07:00

Juontaja Turussa Tall Ships Race Areenalla: "...20.45 esiintyy Paul Oxley Band, 22.15 esiintyy Eva Dahlgren ja kello 24.00 esiintyy Curfew!" Että näin.... Ihmetteliköhän seppä, että kumma kun jo kello 17.00 esiintyi Doors...

Liikaa aikaa ja vehkeitä

2009-07-24T09:38:00.000-07:00

Tall Ships' Race Areenan Dimmercity. Huomaa Skyrose ja Intercom helvettiin. Näin voi käydä, kun pojilla on liikaa aikaa ja vehkeitä.

Sähköpneumatiikkaa, kaiutinelementtejä ja kadonnut hippi

2009-07-14T11:25:00.000-07:00

Paluumatka Ruisrockista meinasikin sitten osoittautua astetta haastavammaksi. DJBB:n erittäin tiukan keikan jälkeen teknikkoryhmä ja beatbox-taiteilija Felix Zenger nousi bussiin ja nokka kohti Helsinkiä. Felix oli menossa Tavastialle keikalle vielä samana iltana. Muut popparit jäivät festaroimaan. Heti portilla kävi selväksi, että laatikossa on hätä. Ainoastaan vaihteet 1-3 popittaa. Turun keskustassa lyötiiin luukut auki ja yritettiin tarkistella laatikon sähkökaapelointia - ei apua. Tässä vaiheessa lyötiin Zenger junaan, että kerkeää keikalle. Vaihdekeppirasian juuresta löytyi lattakaapeli, jota renklaamalla saatiin ylempi sarja 4-7 päälle ja eikun kotia kohden. Perille päästiin.

Tammerfestissä käytiin Pakkahuoneella Petran kanssa lämppäämässä PMMP:tä. Kansaa oli hyvin, bueno keikka ja kaikki sujui mainiosti, mitä nyt rumputaiteilija Ketone putosi setin jälkeen lavan ja backdropin välistä 1,5m alas. Onneksi kissamaisessa valmiustilassa ollut rumpali laskeutui jaloilleen. Toinen kissamainen sankari on kuvassakin esiintyvä basisti Karjalaisen alter-ego Black Buddy...

Simerockissa vastaan tuli uusi kotimainen Fazecraft (tai Viltsun sanoin Grafenwalder) linearray. Hieman erikoinen oli sointi, mutta ei oikein kerennyt pureutumaan, kun linjachekissä bassokaapista ilmeni kaikki elementit pimentyneen. Saatiin onneksi toinen kaappi lainaksi. Keikan aikana yhtäkkiä kitarakanava vaimeni. Pientä hässäkkää. Vaihdetaan kaapelia ja muuta. Viltsu juoksuttaa uuden mikin eri elementin eteen ja sit lähtee. Oli mennyt kitarakaapistakin uudenkarhea elementti pimeäksi. On nimittäin trio hieman vajavainen ilman kitaraa. Keikan jälkeen bussi hotellille, shuttlella takas ja Viltsun kanssa saunomaan saunalaivaan ja jokeen uimaan. Asiaa.

Rovaniemeltä lähdettiin seuraavana päivänä ajelemaan kohti Kalajokea. Popparit pötkölleen ja matkaan. Saapuessamme perilään pääjohtaja huomaa kitarataiteilija Tryggin puuttuvan punkastaan. Kaikki olivat kuvitelleet Akin nukkuneen jälkimmäisen stopin ohi auvoisasti, mutta totuus oli toinen. Viltsun sanoin: "Saattaa olla käynyt niin, että ollaan mahdollisesti jätetty yksi hippi Ouluntullin Nesteelle" . Tästä lisää Haapalan blogissa. Anyway; Paikallistettiin rahaton ja puhelimeton taiteilija ja eikun taksiin ja 110km Kalajoelle. Mukavat kahvilan tytöt olivat vielä lainanneet popparille vielä 15€, että mies saa ostettua 3 olutta ja tupakkiaskin. Mahtavaa toimintaa!

Spedeshow made in USA

2009-06-22T10:01:00.000-07:00

Provinssin rosteriin iloksemme lyöty Manowar oli - kuten olette varmaan jo kuulleetkin - sitten sitä parasta osaamista! Sepät kävi edellisenä päivänä mittaamassa desibelit. 126dB pitää kuulemma lähteä, muuten ei vedetä. Sitten rahdattiin rekallinen subeja ja vissiin jokuset yläkerrat lisäksi lauantai-aamun asennukseen. Etukäteen orkalle oli jo tilattu 10 stäkkiä EAW850:siä monitorikäyttöön. Nämä ameriikan ihmeet olivat sitten lauantai aamusta tekemässä chekkiä ts. pitämässä bänditreenejä siihen malliin, että meidän (Johnsonien) 1200 load-in muuttui 1300 load-in:iksi. Olisivat vetäneet pidempään, mutta onneksi peli puhallettiin poikki. Sitten neuvotellaan siitä, että pitäis saada supertähtien backline pois lavalta, kun olis pari muutakin bändiä vetämässä ensin. Mitään ei saa tietenkään siirtää, mutta kyllähän niitä sitten lopulta työnneltiin verhon taakse. Ei olisi nimittäin nähnyt monitorilandiasta edes vilausta popparista. Oli sen verran kookkaat kitarastäkit edessä. Onneksi olin onnellisesti Helsingissä, kun noi alkoi huudattamaan vehkeitä....

Ajolähtö! Kaikki pesät täynnä!

2009-05-25T12:18:00.000-07:00

Tiistaina päräytettiin ilmoille Johnsonien Tavastia-spektaakkeli.
Vanhan tradition mukaan Tavalle haalitaan kaikki mahdolliset vierailevat taiteilijat.
Niin myös tällä kertaa. Mukana oli perusbändin lisäksi kahdet perkat, Johanna Juhola haitarissa, Felix Zenger beatboxaamassa, sekä solisteina Emma Salokoski, Janna Hurmerinta ja Anna Abreu. Inputtimäärä pysyi kohtuudessa (30), mutta monitorilähtöjä olikin sitten käytössä 20. Jep jep. Neljät stereo in-earit, viidet mono in-earit, kaksi kulmaryhmää, key- ja rumpusubit, sidefillit ja kaikulähtö. Tavastian XL250:ssähän on 18 auxia, joten sidefillit ajelin left-rightistä. Ja kun orkesterin backline on linjakamaa, niin kaikille on ajettava kaikkea. Oli chekissä hieman potikkasormet hellänä... Itse keikka sujui mainiosti. Pari tuntia vierähti ja uusia biisejäkin vedeltiin 9 kipaletta ja kansa tykkäsi. Seuraavana päivänä ulosroudatessamme SMG:n ryhmä tuli vastapalloon ovella ja naureskelivat backlinevuortamme. Nykänen katsoi läjää ja totesi "Oliks teillä oma pa mukana?"

Bar Loose v.2.0

2009-03-13T13:03:00.000-07:00

Uusi Loose, uudet kujeet. Annankadulle siirtyneeseen Looseen on myös rakennettu live-klubi alakertaan. Kansaa ei kovin paljoa (olikohan 90h.) sinne saa ottaa, johtuen poistumisteiden vähyydestä, mutta siellä on jo useampia levynjulkkareita yms. rientoja järjestelty. Rumputaiteilija Risto Rikalan ylläri-30v-synttärit menevät tuohon yms. osastoon. Hauskat oli bileet. Esiintymässä eturivin taiteilijat ja takarivin soittajat (mm. SPK, eli Suomen Paskin Komppi).
Noniin asiaan, asiaan. Elikkäs tekniikasta pari värssyä. Keulassa LS9-16. DBX:n graafiset masteriin ja 4:lle kulmaryhmälle. PA:na paikassa killuu Ohm-yläkerrat. Subit ja kulmat samaa merkkiä. Päätteet oli jotain mystisiä 1 unitin vermeitä joista 1 subikanava oli protectilla pysyvästi. Lupasivat asentaneen firman pojat korjata asian välittömästi. Talon kauko löytyy ja perus-mikkiarsenaali (en katsonut tarkemmin, kun oli omat mukana), ständit ja piuhat. Lavan seinät (ja olikohan kattokin?) on vuorattu akustolevyllä. Ei paha - ainakaan tommoisella iisimmällä volumella tuuppaavalla rykmentillä.
Sähköä lavalla on 16A kolmivaihe äänelle (1 vaihe vapaana) + backlineshukorasiat takaseinässä. Valolle on 16A voima talon kilkkeiden lisäksi. Parreja oli edessä ja takana ja Behringerin valopöytä, josta ei meinattu saada lamppuja popittamaan ihan hetkessä (no mitäs minä noista lampuista muutenkaan ymmärrän...)
Roudaus joko kierreportaita tai autotallista (iisi reitti, mutta ajoneuvon korkeus max. 220cm). Voi tietysti ottaa kamppeet ajoramppia alas autotalliin ja työntää siitä sisään.
En kerennyt pääte yms säätöjen ansiosta virittelemään stereoita, kuin parin minuuttia, joten ei osaa kyllä sanoa stereoista viel mitään. Kyllä se viritystä hieman vaatii anywho. Katellaan ens kerralla. Muutoinhan Loose on baarina numero uno ja henkilökuntakin kun on rokkareita itsekin, niin homma toimii! Reseptii!

Kasvaneet kitarat

2009-02-14T06:55:00.000-08:00

Lähtiessämme lomalle tuossa pari viikkoa sitten, sattui kitarataiteilija T. Wäinölä samalle lennolle. Miehellä oli tietenkin mukana akustinen kitara (eihän sitä soittaja voi viikkoa lomailla ilman kitaraa). Check-innissä olivat normimeiningillä antaneet kitaran mukaan käsimatkatavaroihin, mutta portilla nousikin virkailijan lapa pystyyn. Finnairin uuden ohjeistuksen mukaan kitarakotelot ovat kasvaneet (!?!) niin suuriksi, että niille täytyy varata=ostaa oma penkki (kuten selloille. Apot perskules!) Mamma antoi lopulta armoa ja päästi Tintin kärkkymään ekana sisään koneeseen, että jos lentoemot antaa ottaa sisään, niin ok. Ei koneen henkilökunta kysellyt mitään ja kotelo hattuhyllylle. Kannattanee kuitenkin jatkossa jättää pehmeät pussit kotiin lentoreissuilla.

EcoRigging

2009-02-14T06:28:00.000-08:00

Thaimaansepällä on luonnonmukaisemmat ripustusmetodit!

Vanhaa (rumpu)liittoa

2008-11-15T00:56:00.001-08:00

Viime viikolla Finlandia-talossa käväisi esiintymässä Joe Sample Trio solistinaan Randy Crawford. Olipas musiikkia isolla M:llä. Mahtavaa toimintaa. 1 oma seppä mukana. Miehen tontti oli monitoripääty ja rumputeknikointi. Mulle jäi keulapesti. Input-lista oli kokonaiset 9 kanavaa. Rummut tyylillä neljään kanavaan: Bassari, overi, konkka 1/2m etutomien eteen ja konkka 1/2m lattiatomien eteen. Perään kontra, kaksi flyygelikanavaa, laulu ja spiikkimikki. (Monitoriseppä lisäsi tosin snaremikin itselleen, mutta etupäässä en sitä edes käyttänyt.) Kyllä se vanha sanonta, että soundi on näpeistä kiinni, pitää kyllä kutinsa. Bändin seppä viritteli pari tuntia rumpusettiä ja kun herra Steve Gadd istahti jakkaralle, niin ei kyllä ollut paljoa lisättävää. Bändin kiertuemanageri/studioäänittäjä kertoi tehneensä empiiristä tutkimusta flyygelimikkien osalta ja päätyneensä Audix SCX-25 -pyydyksiin. Tuo hassun näköinen isokalvoinen konkkapari hoiti kyllä homman erittäin mallikkaasti. Kyllähän sitä hieman sai ruuvailla, mutta XL4:n korjaimistahan ei ihan äkkiä vääntö lopu. Ja sitten kun vielä saatiin solisti lavalle, niin appajee! Ristus, mikä soundi oli rouvalla! Eteen talon KSM9-langaton ja Distressor inserttiin. Siinä. Olkaa hyvä.
Kyllä veteli bändikin niin komiasti, että kelpasi. Keikan jälkeen Nykäsen Anssi tuli toteamaan: "Jumalauta. Jätkä miksas Gädiä. Ei varmaan tarttenu sille sanoa, että voitko nyt jumalauta vetää vähän hiljempaa!"

Kellareista areenoille

2008-11-15T00:54:00.000-08:00

Erikoiskeikkojen kategoriaan menee nämäkin. Huvikumpu-yhtyeen kanssa sunnuntai-matinea Semifinalissa. Kovasti orkesteri kuulosti PMMP -nimiseltä bändiltä, joskin vahvistettuna Jaakko Murroksella kitarassa ja Jiri Kurosella koskettimissa ja haitarissa. Joutui hieman editoimaan input-listaa, että saatiin kaikki mahtumaan semin Veniceen. Tomppakin veteli talon valoilla. Taisi sillä olla strobo ja hazer olla mukana. Hauskaa oli ja kansa tykkäsi kovasti. Mukavaahan Semissä on aina vedellä. Talon Nexon settihän on ihan oiva tuohon mökkiin.
Seuraavana päivänä samaisen bändin kanssa sirkustelttaan Hakaniemen kentälle. Siellä Rööninki keulilla ja meikämandoliino pääsi siistiin sisätyöhön mobileen miksuuttamaan radiolähetystä ja webcastia. Kyllä nuo Lavon etuasteet vaan kuulostaa hiton hyvältä. Tuli taas huomattua, kuinka ystävämme lähetyskompressio editoi lopputulosta (ja YLE:n puristushan on kevyttä hommaa verrattuna kaupallisiin radioihin joissa pannaan tavara todella pakettiin...)

Pitkää päätyyn

2008-11-14T07:40:00.000-08:00

Käväistiin vanhassa jäähallissa raapaisemassa eka Don Johnson Big Band keikka pitkästä aikaa. WWF:n energiansäästöbileissä muina bändeinä oli Apocalyptica ja The Sounds. Tommoiseen keikkailuun voisi helposti tottua. EW:n tuotanto ja Jay oli laittanut EAW760 setin soimaan nätisti ja PM5D:n keulille. Filekin oli valmiiksi tiskissä. Heleppoa elämää. Oikein oli bäkkäritkin nätitetty kankailla ja tilavalaisulla. Ameriikkaa. Anssilla monitoripäädyssä aikamoisia pirinäongelmia, mutta maaliin päästiin. Riikonen valotiskiltä tuskaili yleisössä pyöriviä 1,5m halkaisijaltaan olevia ilmapalloja, joita päätyi myös lavalle liikkuvien eteen. Noh, pudottihan noi pallot pari kertaa ambienssimikitkin lavalta.

Gotham City, Finland

2008-10-15T12:47:00.000-07:00

Käytiin Varkaudessa esiintymisretkellä Z-One -nimisessä baarissa. Helppo roudaus takaovesta 2m lavan sivuun. Riittävän kokoinen stage (oliskos ollut 6x4m?) ja talon Ohm-pa. Kaksi 15"+2" yläkertaa rigattuna per puoli ja muutama subi lavan alla. Pystyi vetämään. Left-Right vaan talon DM1000:iin ja hoplaa. Talon kaukokaapelikin olisi ollut tarjolla, mutta ei jaksanut kytkeä 32 inputtia uusiksi. Parasta silti oli toi kuvan näkymä takaovelta. Olis Tim Burtonkin diggaillut...

On niin vaikiaa, niin vaikiaa...

2008-09-30T04:58:00.000-07:00

Käytiin viime viikolla Jennin bändin kera Tallinkin Baltic Princessillä. Olivat pyynnöstä lähettäneet kalustolistan etukäteen ja tutkittiin sitä Jamin kanssa. Oli valopuolella Vista tiskinä Mac575:ia ja kaikenmoista muuta vermettä runsaalla kädellä. PA:na EAW:n installaatiomallia (näytti ihan 850:ltä...) lavan sivupilareissa 2 päällekäin ja 2 keskiklusterina +jotkut infillit. Botnet myös sivutolpissa. Jäi alakerta aikas haikiaksi. Tiskinä listassakin mainittu M7CL48, mutta ruvetessani kaivamaan usb-tikkuani esiin, niin "Ei ei ei ei. Ei voi laitta oma asetus. Mene minu asetus pois." Kauhea vääntö aiheesta. Ei onnistunut. Tyhjältä pöydältä olisi kuulemma saanut tehdä, mutta olisi pitänyt mahtua houseband (aina mukava Fakta Beat) myös inputteihin. Ei mahdu. Oli pakko hakea oma foh ja kauko autosta. Onneksi oli mukana. Mikkipiuhatkin loppui kesken, kun se housebandkin piti saada kytkyihin. Olis kuulemma pitänyt tuoda omat piuhatkin. Se on kiva, kun palvelu pelaa ja asenne on kohdallaan.

Erikoisfestivaalien liitto tiedoittaa

2008-09-30T04:40:00.000-07:00

Tuossa taannoin oli tulevan musiikkitalon monttubileet Auroran kentällä. EW:n thomas-lava ja toivottavasti vuoden viimeinen ulkoilmakeikka. Oli nääs hieman viileä keli. Kolmen ja puolen tunnin konsertissa esiintyi mm. Radion Sinfoniaorkesteri, Helsingin Kaupunginorkesteri, Vantaan Viihdeorkesteri solisteineen, Sibis Big Band, Polyteknikkojen kuoro+sinffis, 80-hengen barokkibändi, 65-hengen puhallinorkesteri. Lavalla kansaa kuin Kuuban sodassa ja etukäteen show vaikutti aikatauluineen täysin mahdottomalta yhtälöltä, mutta niinpä vaan aikataulussa pysyttiin ja kunnialla päästiin maaliin. VVO:n guru Antti otti lavatouhun tyylillä haltuun ja meidän laskujen mukaan n.450 popparia saatiin käytettyä lavalla vedon aikana. Lavan tyhjennyttyä soittopeleistä valocrew naureskeli, että teillähän on neljän festaristagen kaapelointi täällä levällään! Semmosta.

Bassotalkoot

2008-09-05T08:14:00.000-07:00

Viime lauantaina sitten pamahdettiin Jennin delegaation kanssa Meri-Oulun kesäteatteriin esiintymään. Muut illan bändit olivat Jean S. ja Stalingrad Cowgirls, (joka veti tosin eri lavalla). Talon (kesäteatteria varten virkatut) stereot oli neljä nippua d&b C7 sub+top+max downfillinä. Olivat vaan killumassa katossa yli 10m korkeudessa, joten botne jäi kovin hennoksi. Ei muuta, kun KV2 subit ja päätteet bussin perältä hätävaraksi. JeanS:in foh-herra Aku kävi kuuntelemassa ja totesi, että eiköhän hekin hae omat KV:t avuksi, koska me purettaisiin kuitenkin heti vedon jälkeen omat pois. Ja mukavana miehenä Aku tarjosi vielä heidän subit meidän käytöön. SItten olikin jo hyvä laittaa show tulille. Tupa oli täynnä (3500henk.) ja mukavastihan tuollainen erikoisjärjestelmäkin toimi. Kiitosta vaan vielä Akulle! Taustalla näkyvä moottoripursi toimi orkan bäkkärinä ja seilori-Heikkinen melkein liikuttui tiikintuoksun hiipiessä nenästä sisään. Vähän on ehkä myöhäinen ajankohta (ainakin noilla korkeuksilla) (semi-)ulkokeikalle. Villahousukeli. Eipäs haitannut.

Kiviholvista kajahtaa!

2008-09-05T08:11:00.000-07:00

Viime viikolla käytiin Pitkämön Samin erikoiskokoonpanon kanssa Viapori Jazz - festivaaleilla Suomenlinnassa. Paikkana Tenalj von Fersen, joka on komia kiviholvisali, eikä ollenkaan hullumpi paikka tuollaiselle akustiselle musiikille. Kiertuetekniikan Nexon pikku-line-array on tohon paikkaan juuri passeli. Yle oli paikalla tallentamassa illan toista bändiä (Lukkarisen Jaskan orkka) ja saimme audienssin Ylen poikien mikkisalkuille. Ai että. Isokalvoista Neumannia vaan fonien eteen, overeihin ja vähän pienempää vaskille ja flyygelille . Kyllä! Oli sointi aika läsnä, vaikka itse sanonkin. Ainoa haaste oli flyygeli. Holvissa, missä lava sijaitsi, tuppasivat noi brassit tunkeutumaan pyydyksiin lujempaa, kuin itse flyygeli. Lisäksi PA:n alakertahan tietenkin soi aika mukavasti noihin pyydyksiin myös. Oli pakko vetää kansi kiinni ja teipata KM184:t kanteen. Tästä johtuen sointi muuttui senverran erikoiseksi, että joutui turvautumaan kikka kakkoseen. Etupäästä löytyi ylimääräinen graafinen eq, joten kanavainsertteihin vaan ja festivaalin seppänä toiminut Antikaisen Kimmo käymään koskettimistoa kromaattisesti ylöspäin meikämandoliinon rapsutellessa ikävyyksiä pois. Oli kyllä vaivan väärti! Sehän kuulosti ihan flyygeliltä! Bändi veteli komeasti, tupa oli loppuunmyyty ja tuntui ryhmä kovasti tykkäävän Samin (UMO:n kanssa tehdyn) soololevyn materiaalista. Mukavata oli!

Turvallisuus ennen kaikkea!

2008-08-14T11:12:00.000-07:00

Naapuritalossa tehdään parvekeremonttia. Yllä oleva kuva on neljännen kerroksen kohdalta. Joo, kyllä se on fillarin vanne, josta on tehty väkipyörä. Putken kiinnitys on yhdellä käsiraudan tapaisella. Alla on rappukäytävän sisäänkäynti. Huh huh.

Pölökyllä päähän

2008-08-12T11:37:00.000-07:00

Kyllä se on tämä kiertuetoiminta vaarallista. Allekirjoittanut sai sen karvaasti kokea viime perjantaina Porvoossa. Siinä muina henkilöinä pa-stäkkiin kuormaliinaa laittaessani hyökkäsi KV2 niskaan. Oli pinkka hieman epätasaisella alustalla ja en huomannut asiaa, ennenkuin pino sortui päälle. Yläkerta napsahti kalloon siihen malliin että veri lensi. Onneksi sain sen verran kättä väliin, että liike-energia hieman heikkeni ja ilman tikkejä lopulta selvittiin. Tuota settiäkin on tullut varmaan 400 kertaa pinottua ja kiltisti oli tähän asti käyttäytynyt. Setti saatiin kuitenkin pystyyn ja chekki pois kuleksimasta. Terttu veteli komiasti bassoa chekissä. Tämän jälkeen käytiin evästämässä mainiossa espanjalaisravintolassa (El Alba). Ristus, kun oli hyvää ruokaa ja viiniä hienossa vanhassa puutalomiljöössä. Vetästiin tapas-setti alle ja itse otin kanaa pekoni-kermakastikkessa. Ai että. Muut veteli äyriäiskeittoa ja vihannescurryä ja kaikki olivat yksimielisiä siitä että kyllä tälle ravintolalle leima napsahtaa. Suosittelen!
Keikka sujuikin sitten ilman kommelluksia. Lieneekö meikämandoliinolla ja tuolla paikalla kosmiset aurat ristissä, kun edellisellä kerralla (3 vuotta sitten) roku syöksyi valopoydän päälle ja virtaliitin sisään. Ei vilkkunut lamput enää...

Bossanovalla sisään

2008-08-07T03:43:00.000-07:00

Tämä on pitänyt lätkäistä tänne jo aikoja sitten. Videossa Risto toteuttaa Himoksella pitkä-aikaisen unelmansa lavalle saapumisesta. Rumpali se on erikoinen otus...

Festivaaleja ja hevoskisoja

2008-08-07T03:31:00.000-07:00

Pmmp avasi kiertueensa ruotsinlaivasimulaattorissa eli Hotelli Vantaassa. Pidettiin PA-treenit ja "Digi"-Vesku otti siinä ohessa haltuun hankkimansa ensimmäisen digitiskin (LS-9). Kyllähän siinä on räkkicrestiin verrattuna monta vipstaakia, mutta peloton Ojala otti Yamahasta niskalenkin heti kättelyssä. Kansaa oli komeasti ja tunnelma läpi katosta. Ei melkein vuoden tauko menoa häirinnyt ja itsellekin muistui selkärangasta kaikki pikku jipot viime kesältä.

Sitten takaisin Jennin riveihin ja Vanajafestivaaleille, missä taas Speedrentalin stereot. Nyt oli Jannen presetti mennyt vähän harakoille, kun oli päätteet ja prossut vaihdettu. Eipä siinä mitään. Näillä säädöilläkin maaliin päästiin.
Seuraavana päivänä veto Viitasaaren Pihkurin pihalavalla. Hyvää ruokaa ja mukava henkilökunta! Chekki pois kuleksimasta ja juoksujalkaa odotettuun saunaan! Ou jea. Tosin lauteille päästyämme huomasimme kiukaan olevan sulki. Rikala kävi uimassa siitä huolimatta. Kekkospaikka. Ehdottomasti.

Jyväskylän kuninkuusraveissakin käytiin. Paikalla oli myös kitarataiteilija Karvosen rouvan sisko, joka kasvattelee ravureita. Kuumista sisäpiirivinkeistä innostuneena koko konkkaronkka tietysti totoamaan. Melkein kaikki voittivat ainakin jotain! Tunnelma näkyy kuvasta. Saattaisi olla pitkässä juoksussa aika addiktoivaa puuhaa. Ei muuta kun bussi vermoon...

Parit teltta-akustiikatkin käytiin nautiskelemassa. Valkeakosken Työväen Musiikkijuhlilla oli Akun Team Bravo:n Liski ja Klasu mestoilla. Tuli nostalginen viilinki vedellä XL200:lla pitkästä aikaa. Ai että.
Hamina Tattoossa taasen vastassa Jay ja Airut Eastwayn väreissä. Pelle Miljoonan perään täräytettiin. Oli hieman tunnelmasta toiseen.

Turun Koomassa käytiin raapaisemassa klubikeikka pitkästä aikaa. Salihan on nykyään erittäin asiallinen. On akustoa seinissä ja katossa, moltonit lavan takana ja sivuilla. Iisi roudaus. Ainoa miina oli samaan aikaan järjestettävän DBTL:n ansiosta hotellimajoituksemme siirtyminen 10 km päähän raisioon. Huoneet ei nyt ihan hiltonia olleet ja lämpöä huoneissa yli 40 astetta.

Kokkolarockissa oli Speedrentalin Antti saanut stereot huomattavasti parempaan trimmiin, kun aiemmin. Ei muuta kun tikku sisään Profileen ja linjachekki sujui todella liukkaasti. Hyvä keikka ja Naigou basson varressa tuuraamassa. Töiden jälkeen hieman skumppaa bändin sekä POTF-porukan kanssa. Myöhemmin käytiin chekkaamassa Disco Ensemble ja hitto, kun oli hyvä.

Maanataina liipaisin Finlandia-taloon tekemään kantrilegenda Kris Kristoffersonin vetoa.
Mies ja kitara-pohjalta mentiin. Karismaa nimittäin sepällä riittää. Huh huh. Ei paljoa pyrotekniikkaa kaivattu.

Että tämmöistä. Huomenna Porvoo ja sitten Jyväskylärockiin. Sunnuntai-illan ratoksi sitten Rocksiin Hemma Beastin kanssa pitkästä aikaa. Se on moro ny.

No täs nyt on ollu kaikenlaista

2008-07-02T05:02:00.000-07:00

Kesä alkoi tosiaan Kwan:in Moskovankeikalla, josta Viltsun blogissa lisää. Sieltä samoilla silmillä Jennin bändin kanssa Kemin kautta Kivenlahtirockkiin, missä vanha kunnon desibelivääntö. Kaivarissakin käytiin ja Hemma Beast feat. Paula Koivuniemi Vanhalla firmakisoissa oli varsin pysäyttävä show!

Provinssissa Jennin kanssa iso teltta täynnä ja Akun Tehtaan ykkösnyrkki. Kyllä kelpasi!

Juhannusviikko alkoi mulla jo perinteeksi muodostununeella Finlandia Vodkan festarilla Don Johnson Big Bandin kanssa Kittilässä. Tää on ainoa kisa, missä stage on päällystetty siirtonurmikolla. Siihen vaan vehkeet pystyyn. Nyt oli panokset koventuneet ja olivat laittaneet pystyyn muiden systeemien lisäksi uuden Molekyyli-Baarin. Sepät teki kumihanskat kädessä mm. hiilihappojää-drinkkejä sekä nestemäisellä typellä jäähdytettyjä bloody maryjä! En testannut, mutta Angeleiden perkkamies Antti esitteli tuotteet mulle ja vakuutti tuotteiden toimivan.

Sitten lento kotiin ja samantien Jennin ryhmän kanssa RMJ:hin Battery Stagelle. L&R Audion stereot. Tyhjältä pöydältä Digidesign Profilella (ekaa kertaa). Vähän oli haikeaa, kun en tiennyt laittaa EQ:ta analog modeen (digital modessa nappien ympärillä olevat taajuudet eivät pidä paikkaansa), joten hidasta oli. Ja lisäksi sain vielä virittää stereot, kun oli niin hurjan kuuloinen tunnelma. No homma saatiin hoidettua anywho.

Perjantaina Himokselle jossa päälavalla Akun ykköstiimi ja Tipi vastassa.
Kaikki toimi komiasti ja oli herkkua vedellä!

Lauantaina ohjelmassa oli Hangon Juhannus. Järjestelyt toimi tyylillä ja Akun kolmosvitja oli kehissä pikku d&b:n kanssa. Komeat puitteet oli kasinon rannassa festivaaleille, mutta väkeä ei harmi kyllä ollut kovin paljoa. Toivottavasti järjestävät jatkossakin.

Sunnuntaina tosiaan Topifest järjestysnumeroltaan 9. Sopivasti festivaalikansaa, asianmukaiset cateringit, kesän parhaat kelit ja saunameiningit pohjoisrannassa. Ensi vuonna kymmenvuotisjuhlat! Kuvassa Viltsu marinoimassa sipulia grilliä varten.

Viime viikolla kävin korkkaamassa Korjaamon (Helsingin töölössä ratikkahallin kupeessa) Pitkämön bändin kanssa. Karjalaisen Anssi oli Kiertuetekniikan väreissä tekemässä monitoritoteutuksen.
Etupäänä siellä on M7CL ja P.A:na roikkuu EAW730. 3 yläkertaa ja 2 subia per puoli. Siihen tilaan ihan ok. Tosin jos pitäis vaikka puheita toistaa ihan salin perälle saakka, niin laittaisin kyllä jotkut viivepurkit. Mikkiarsenaali on aika rajattu, joten omat mukaan. Ovat kuulemma laittamassa sinne moltonit lavan taakse ja sivuille, mikä rauhoittanee lavan kolinaa aikalailla.
Talon lava on mallia koottava ja koko oli muistaakseni 6 x 4m. Roudaus pääovesta tasaista työntöä.

Ja perjantaina Riihimäkirockiin Jennin kanssa. Siellä Rumbalava ja Pulkkisen EAW730 yläkerrat 760 subeilla. Muutoin ok, mutta tolla konfiguraatiolla sieltä jää kyllä siivu taajuuskaistaa subin jakotaajuuden yläpuolelta tulematta. Ei siinä mitään. Keikka meni hyvin.

Lauantaina takas Riihimäelle DJBB:n kanssa. Nyt Voice-lavalle L&R Audion stereoiden pariin. Röning oli käynyt virittelemässä stereot ja aika hurjan näköinen prosessorikäppyrä oli ollut pakko vääntää. Kyllä kuulosti aika eri vehkeiltä, kun Janne oli lyönyt elementit aikaan ja vaiheet oikein päin. Ihan mukava oli vetää. Keulilla oli taas toi Profile ja tällä kertaa, kun oltiin tuntitolkulla etuajassa alueella, niin kävin kaikessa rauhassa ruuvailemassa asetukset kohdalleen. Looginen pulsahan tuo on, kun ei tartte kiireessä sohia ja muistaa laittaa sen eq:n analog-modeen (joka apinoi XL3:n eq:ta). Hölttä sanoi tossa just, että sen voi kyllä vaihtaa lennosta digi-modeen, jos tarvii kaikki 4 korjainta täysparametrisenä. Tosin eq:n soundi muuttuu tällöin jonkin verran.

Nyt ollaan Imatran big band festareilla ja huomenna Ouluun Rotuaari Piknikille. Toivottavasti säiden herra on suotuisa!

Ai niin. Meillä on alla Veskun uusi bussi. 14,5 metriä silkkaa asiaa. Kyllä se niin on, että kun pohjalaanen laittaa, niin kaikki pitää olla ristuksen komiaa!

Tulipas pitkät jorinat. Päätän täältä tähän.

Hämmentävää...

2008-04-28T04:48:00.001-07:00

Nyt oli pakko jakaa kanssanne tämä kummastus; The Eaglesin Live@Melbourne DVD:ltä napattu kuva! Mistäköhän tässä on kyse? Onko etu- ja monitoripäässä sukset ristissä??

Tunturimaisemia ja nostolavoja

2008-04-28T04:35:00.000-07:00

Lappiin taas. Lentopisto Olokselle Jennin bändin kans. Vastahan tuolla lapissa tuli pyörittyä. Pari viikkoa sitten oli ohjelmassa Levi-Rovaniemi-Ylläs-Levi ja siitä ryhmä jatkoi Pieksämäelle tuplakeikalle, mutta minä ja Rikala lennettiin Hkiin josta samantien Turkuun ja laivalle firmakisoihin Kwanin kanssa. Kuisma ja Niinikoski tuli tuuraamaan. Laivalla olikin sitten erikoisristeily. Esiintymässä oli laivan houseband, Flipper, Mister Sushi, Suurlähettiläät ja Kwan. Sitä vaihtojen (15min) määrää. Ei käynyt tekniiikkaryhmää (Santtu, Pööki ja Pete) kateeksi. Onneksi mentiin samalla backlinellä aika pitkälti. Ja kyl se vaan toi Europan L'acoustic on mitoitettu tommoiseen iisimpään laivabändi-touhuiluun ja suunnattu hieman hassusti, ettei baarihenkilökunta häiriinny, mutta ihan hyvin pärjättiin.

Pakko senverran palata tohon lapin pätkään, että roudauspenalty-listan kärkipäähän täräytti Rovaniemen Onnela. Ensin kamat bussista saviselle ja vesikuoppaiselle rakennustyömaalle josta nosto 1,5m korkealle nostolavalle (kuva). Todella äänekkäällä liftillä kamat ylös, työntö sisään ja K-marketin varastotilojen läpi hissille, jolla 3krs alas ja työntöä ja snadi ramppi ylös saliin. Yöllä päästiin ulos hieman helpompaa reittiä eri kerroksesta ilman liftiä raksan mutaista reunaa pitkin. Onneksi paikalla oli mukavia ja ripeitä apukäsiä! Muutoin normi onnela-akustiikka, ihan ok stage, hyvä backstage & erinomainen catering! Fohinkin sai hyvään suojaan dj-kiskan kupeeseen.

Viime viikolla olin sitten keskiviikkona Bellyssä 1N-yhtyeen levynjulkkaa tekemässä kahden tiskin taktiikalla. Talon stereothan on kovin haikeat (vanhat dynacord-laulukaapit ja itseveistetyt subit), joten bassotaiteilija Janne Antikainen toi Maxit tolppiin ja Nexo Alpha-subit. Fohissa Räkkimidas, josta tosin oli 2 ekaa kanavaa ottanut edellisella keikalla sen verran sidukkaa, että olivat edelleen kanttuvei. Talon tiskinä on vanha 01V, joten piti levitellä noi 15 tarvittavaa inputtia kahteen tiskiin. Pienen säätelyn jälkeen homma taittui ihan nätisti ja laulut helähti ilmoille niinkuin pitikin.

Torstaina Apolloon miksaamaan Tuomoa johonkin gaalaan. Taas oli Pööki ja Santtu virnistelemässä. Erikoiskisat. Viimeksi, kun tuossa jugendsalissa kävin, se oli vielä leffateatteri. Kuulopuheet akustiikan soveltuvuudesta populaarimusiikkiin on kyllä helppo allekirjoittaa. Tuomon kanssa homma toimi mainiosti, mutta ryhmällä onkin esimerkillisen hyvä lavabalanssi ja iisi lavavolyymi. Voisi kuvitella, että rokkibändin kanssa vetää haikeaksi. Lavahan tuolla on aika hysteerisen mallinen (mallia kabaree), eli lavan takaosa on ainakin 1,5 metriä etuosaa korkeammalla. Me saatiin onneksi koko Tuomon bändi (dr, perc, b, gtr, keys) mahtumaan sinne ylähyllylle. Piti lätkäistä vaan kuutisen metriä pa-viivettä talon LS-9:iin. Stereoinahan tuolla killuu Aura-Audion line-array-pyydys. Master eq sais olla erikseen, koska nyt lyödessäsi oman ohjelman tikulta sisään tulee samalla master eq:kin nollattua. Noh onpa seuraavalla kerralla oma virekin tikulla.

Pari paikkaa myös lisättäväksi "pienet lavat"- listalle: Jyväskylän Kharma: Lava n. 2,5 m syvä ja porras puolessa välissä. Piti keksiä case-viritys, ettää saatiin rumpusetti mahtumaan mitenkään. Muutoin iisi roudaus pääovesta, järkkärit oli fohia myöten ja catering vimpan päälle. Toinen paikka oli Lieksan Puustelli: Lava 2m syvä ja n.6 leveä, eli orkka veti siistissä rivissä. Onneksi Jennin bändillä on hyvin iisin kokoinen backline ja in-earit. Nyt pitää lopetella. Kone alkaa laskeutumaan. Moro.

Tutummilla tantereilla

2008-03-24T08:01:00.000-07:00

Torstaina käytiin hakemassa Rikalan Ristolle (Jennin rumpali) uusi rumpusetti, kun taiteilija vaihtoi Mapexista Yamahaan. Komian punaiset Oak Customit taksiin ja nosturille. Otin samalla mukaan SubKickin, jota käytin viime kesän PMMP - keikoilla. Loistopeli.

Perjantaina aamusta liikkeelle 10:n pintaan. Jami oli pelaamassa rokkilätkäturnauksessa Lahdessa, joten Pikku-Mikko oli valorakennusmestarina. Käytiin hakemassa bussista pakuun vähän piuhaaskia ja valopöytää. Sitten Tavastialle, kamat sisään, trussihäkki alas ja Mikko hommiin. Itse aloin huoltohommiin.
Korkkasin D-twon auki ja tarkistelin lattakaapelin liitokset ja kuoret takas kiinni. Lähti pelittämään. Kal pamahti mestoille ja laittoi yhteen jalkalamppuun uuden töpselin joutessaan. Puoli kolmen aikoihin Vesku tuli bussin kera ja loput tavarat sisään. Chekki pois kuleksimasta ja kotiin kääntymään. Takas alueelle ja show käyntiin. Loistokeikka. Tupa täynnä, bändi oli kovassa iskussa ja Jami teki komian valospektaakkelin. Encoressa tuli vielä Luis Herrero vetelemään haitaria ja Miku veti tuubaa. Mahtavaa.
Vedin keikan TC konnektin kautta macille (tiski L-R ja ambienssi stereopari). Nyt pitäis varmaan opetella käyttämään Cubasea, et saa editoitua. No, rundilla on sitten paremmin aikaa...

Lauantain ratoksi ensin pelaamaan squashia Kalin kans ja sitten räkki kainaloon tavalta ja Virgin Oiliin virkkailemaan. Olin siis tuuraamassa T-mua Tuomon keikalla. Lämppärinä oli loistava Rhythm Funk Masters. Ja kansa tanssi. Leppoisa ilta, kovat bändit ja hyvin porukkaa. Sami oli talonmiehenä ja kävi vielä lainailemassa Vanhalta sopivat torvimikit ja muut. Kiitosta vaan vielä!

Viel huominen vapaata ja sitten Jennin leegio täräyttää viikoksi tien päälle (Jkl-Slinna-Lieksa-Vuokatti-Saariselkä-Äkäslompolo). Vähän lumilautailua ja monta, monta elokuvaa bussissa...

On muuten uusimmassa Rumbassa toi aiemmin raportoimani bussin ammuskelu-juttu. (Kysyivät toki kohteliaasti luvan.) Joten varokaa veljet, mitä kirjoittelette. Pressi valvoo meidänkin avautumisia... ...heh.

Kovalla kalustolla

2008-03-11T06:25:00.000-07:00

Viime viikkoinen orkesterimatkailu kohdistuikin sitten Kanadan Torontoon. Liikkeellä oltiin Traffic Island-bändin voimin. Ensin Helsingistä Varsovaan ja sitten vaihtamaan Toronton lennolle. Tämähän ei sitten ihan helpolla lähtenytkään. Nuo puolalaiset eivät näytä uskovan opastuskylttien ylivoimaan. Oli hieman haasteellista löytää edes oikeaan halliin ja sitten perus-itäblokkilaista tarraa-passiin-ja-seuraavalle luukulle-ei-kun-tuonne-luukulle- toimintaa. No onneksi oli ihan hyvin vaihto-aikaa. Lennot oli laadukkaalla puolalaisella LOT-yhtiöllä. Ja kyllä palvelu pelasi! Heti lähdöstä stuertti ilmoitti rumpalille (joka istuskeli rauhassa, kuin pyhä lehmä) ensimmäisen drinkin tarjoiltuaan, että hän lopettaa tarjoilun heti, kun tulee häiriötä. Muutenkin koko kabiinihenkilöstö oli kuin perseelle ammmuttuja karhuja. Ainoastaan puolaa puhuvat näyttivät saavan jonkinasteista palvelua.

Toronton päässä tullimamma nappasi randomina basistin immigration-jonoon. Sitten kaivettiinkin kaikkea mahdollista dokumenttia laukkujen uumenista, että uskoivat meidän tulleen vain keikalle...
Sitten taksiin ja Intialainen turbaanipäinen taksikuski täräytti mantrat soimaan stereoista ja eikun hotellille.
Check-in, puolentoista tunnin kävelyretki naapurustossa, safka ja muutamat Moosehead-oluset vastapäisessä pubissa ja naamalleen.

Venuella olikin vastassa se mitä vähän odottelinkin: Ihan omatekemän oloset stereot jotka soi yllätykseksi aika ok. Etupää olikin numeroa haikeampi tapaus. Tuli ihan teinivuosien nuorisotalokeikat mieleen: 2 ryhmää monitoreja etupäästä, Vanha Spirit-tiski, Yamaha Rev500, pari kompuraa ja gatea. Ei tossa muuten mitään, mutta kaivaessani kassista esim. tomeihin kaavailemiani Opus87:ja, niin talon seppä ilmoitti, että ei muuten toimi phantomit koko tiskissä. Parit potikat ja pari pfl:ää oli myös soirona. Selvä. Talon mikeillä siis mentiin. Valikoima oli Beta 52, joku hämärä 57:aa muistuttava ja läjä 58:ja. Eipä ollutkaan tullut pitkään aikaan käytettya 58:ja tomeissa ja overheadeinä!
Keikka meni kuitenkin hyvin ja orkalla oli mukavaa. Käytiin vielä illalla katsastamassa pari paikkaa ansaittujen oluiden merkeissä.

Paluupäivänä alkoi hieman kuumottamaan, kun paikalliset sanoivat, että "There is no way you are flying out tonight!". On nimittäin tulossa senpäiväinen lumimyrsky Teksasista(!) ylöspäin, että ei keretä alta pois. Katselin weatherchannelilta haikeita ennustuksia illaksi ja ulkona alkoikin pyryttämään lunta ihan huolella. Tämän lisäksi kenttä olisi ihan tukossa, kun samana päivänä alkoi koululaisten spring break ja 200 000 torontolaista olis lähdössä reissuun...
Eipäs kuitenkaan ilma kerennyt niin pahaksi, että olisi meidän lentoon sen kummemmin vaikuttanut, eikä siellä kentälläkään mitään hässäkkää ollut! Ihme panikointia...
Ei muuta, kun lennot kotio ja Emma-gaalan jatkoille parille drinkille vielä illan päätteeksi.

Sunnuntaina Hemma Beastin kanssa taas kotikentällä Rocksissa tunnelma oli mainio. Aika irtonaista tulkintaa oli käsillä! Saipas taas nauraa leukaperät helläksi. Temi talonseppänä oikein satsasi: Kalvotti ja suuntasi PARritkin ammattimaisen valoshown aikaansaamiseksi!

Jeah. Loppuviikolle oliskin tuttua meininkiä; pari Jennin keikkaa ja Johnsonien firmaveto sunnuntaina. Ei muuta, kun uusiin seikkailuihin!

Lappi on kova selälle

2008-02-20T12:35:00.001-08:00

Levi
Jennin bändin kanssa parin keikan pyrähdys lentäen lappiin. Ai että. Siirrettiin chekkiä vähän myöhäsemmäksi, niin kerettiin rinteeseen. Hauskaa oli. Areenallahan tunnetusti asiat luistavat. Eikä poikkeusta taaskaan. Hujasen Jarmo oppipoikineen olivat kattaneet perinteiseen tapaan lavan valmiiksi backlineineen ja mikkiständeineen ja -piuhoineen. Kyllä jos tossa mestassa joku asia ei toimi, niin se on kyllä ihan itsestä kiinni. Olivat pojat näköjään saaneet suunnittelemansa rampinkin roudausportaikkoon, mutta ei päästy sitä ihastelemaan, kun meillä oli niin säälittävän vähän vermeitä mukana.

Ylläs
Seuraavana päivänä siirtyminen Ylläkselle ja edessä uusi keikkapaikka Taiga. Massiivinen ravintolakompleksi, missä jos jonkinmoista baaria/ravintolaa. Livebändeille ja dj:lle oli sali nimeltä Stage. 3 d&b:n pikku Q:ta riggattuna ja J-Sub per puoli. Kaikki suoraan paketista. Mikkipiuhatkin vielä tehtaan nipussa. Fohissa M7CL, joten ei muuta, kun tikku sisään ja lallallaa. DJ vetelee kokonaan omalla setillään. Punkki oli talon puolesta teknikkona ja homma luonnollisesti hallussa. Veteli komiat valot myös siinä sivussa. Roudaus sisään pääovista. Työntöä joku 50m. Sähköjä ei tullut kyseltyä, mutta vois kuvitella että löytyy kyl.
Laitetoimittajana toimii Eventworks / Markku Palmgren. Setti on siellä kesään saakka. Fohitiskiä joutuvat välillä pulaamaan, kun joillekin sepille pitää olla analoogia (eli venice),
et kantsuu varmistaa. Bändimajoitus on saman kompleksin toisessa kerroksessa. 4 x 2hh ja iso olohuone joka toimii myös bäkkärinä. Avokeittiö ja kaksi kylppäriä suihkuineen löytyy myös. Ohessa kuva. Varsin asialliset fasiliteetit. Solistille oli varattu oma huone Hotelli Saagasta vastapäätä. Taas päästiin rinteeseen. Eka lasku, hyvä lumi, aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta, muutama pakkasaste, loistoboogie...
...kunnes joku suurikokoinen herrasmies tuli skimboilla raivovauhdilla suoraan selkään. Se lysti loppu siihen. Onneksi on parit vapaapäivät tässä. Alaselkä aika soirona. Ei varmaan 850:n stäkkäys oikein luonnistuis...

Sellosali

2008-02-20T11:23:00.000-08:00

Jennin bändin eka konserttisaliveto oli Espoon sellosalissa. Mukava tuttavuus. Ainakin poppishommaan sali toimi hyvin. Talon settiä (Nexo PS-15+lentävä sub/puoli ja 02V96 fohissa) en edes käyttänyt tulilla, vaan suosiolla tuotiin bussista KV2-setti stäkkiin lavan reunalle ja omat FOH-romppeet eteen. Ovat kuulemma monet vedelleet talon setillä, mutta ehkäpä vähän iisimpää matskua... Etufillejä asennettiin lavan etureunalle ja talon ääniseppä katosi ennenkuin saatiin signaalia kytkyihin. Chekki loppu ja ovet aukesi, joten etufillit jäi koristeeksi. Kyllähän toi KV2 aukeaa aika mukavasti, että ehkä tämä oli hieman turhaa hifistelyä...
Jami ei ollut mukana, joten talon seppä (Petteri) veteli tuikut omasta elämästä. Hyvin veteli. Olihan meillä toki mukana omat kattokruunut ja jalkalamput.
Kosketintaitelija Heikkinen etukäteen fiilisteli Steinwaytä, mutta konserttivire 442 amputoi idean. Toisaalta Veskulla on monitoripulpetissa joka ränni täynnä anywho...
Helppo roudaus: Bussin saa suoraan eteen. Sisään pääovien viereisestä ovesta. Tasainen työntö, noin 20m saliin. Foh-romppeet saa hissillä yläkertaan. Voisi purkaa parit akustikko Aallon piirtämät talot ja näitä tilalle!

Goomiksailua

2008-02-20T11:17:00.000-08:00

Käytiin tosiaan tuossa Goomilla (Silja Europa) Hemma Beastin kanssa. Pari reissua ja 4 vetoa. Orkan monitoripenkillä luottopakki Viltsu, joten iisisti sujui puuhat. Oltiin vielä eka bändi ja pystyttiin jopa tekemään jonkinmoinen chekki, kun laitevirman pojat saivat systeemit kytkyihin.
Virittelin stereot ja sitten mikittelemään. Viltsulla oli vähän enemmän työnsarkaa kulmaryhmien kanssa. Oli joka ryhmässä erilaiset pääte- ja prossuasetukset. Ei muuta, kun chekki pois kuleksimasta. Sitten vaan LS-9:n säädöt talteen tikulle ja syömään. Taas kummastutti laivaan hankittu uusi PA. L'acoustic:iä 2 (vai 3) per puoli, mutta suunnattu 45 astetta sisään, ettei baarimikot häiriinny. Tästä johtuen puolet salista on pimennossa. Joten näihinkin kisoihin oli tuotu laitevirman turbot. Eipä sen puoleen, olisihan nuo talon stereot varmaan hyytyneet alkumetreillä noilla dB-tasoilla... Muutamat viime Goomit etupään vahtina toimineena kummastelin yöunien poikkeuksellisen suurta määrää taas poppareiden mukana matkatessa. Messiruokahan toki on Europalla maittavaa. Mahtavata.

Dangerous business...

2008-01-30T09:12:00.000-08:00

Jaa-Hans!
Viikko tärähti käyntiin Maanantaina Sami Pitkämön Ison Bändin vedolla firmakisoissa Hotelli Kämpin Peilisalissa. Ai että. Peili - tuo akustiikkaelementti vailla vertaa. Torvisektiosta kun muutenkin kajahtaa toistasataa desibeliä, niin eipä tullut mikitettyä kun fonit ja silti kajahti aika rapsakasti. Kansa tuntui tykkäävän kovasti anywho. Karjalaisen Anssi oli Kiertuetekniikan väreissä monitoripäädyssä -always a pleasure. Hyvin lauloi Actor-setti. Mukavan kompakti pinkka.
Tiistaina kaiusta toiseen, kun samainen produktio tärähti Vanhalle Tanssii Tähtien Kanssa - kickoffiin. Kyllä sali toimii selkeästi paremmin, kuin rokkibändin kanssa, mutta foh oli luonnollisesti salin sivuseinällä, joten luureilla tuli miksattua. Vedon jälkeen Manalaan pizzalle. Oujea.
Tänään Jennin duo-keikka Luxissa Welldonen kekkereissä. Heleppoa on elämä, kun Castrenin Ekin partio oli pistänyt d&b:n laatustereot pystyyn. LS-9 keulassa. Inputteja käytin kokonaiset 3 (akkari, liidi ja spare). Hyvin toimii.
Huomenna pitäisi päivällä lähteä jeesailemaan Naigouta muuttopuuhissa ja Riikosella olis illalla synttärikemut. Saas nähdä viekö saunavuoro kuitenkin voiton.
Viikonloppuna Jennin kanssa Tre-Tku, eli takaisin kiertuetoimintaan. Vähän harmittaa, kun Vesku oli korjannut bussin keulassa komeilleen haulikonreiän. Tämä kyseinen reikähän syntyi, kun konserninjohtaja Ojala lähti viime syksynä bussillaan Jennin Tampereen keikan jälkeen kotia kohti pohjanmaan suuntaan ja joutui humalaisen metsästäjän saaliiksi. Tämä yhteiskunnan tukipilari oli ajanut maasturinsa tieltä ja sen verran soiroksi, että ei päässyt enää ulos ajokistaan. Nokkelana poikana tämä seppä alkoi sieltä ojan pohjalta räiskimään haulikolla tielle päin. Vesku sattui ajamaan juuri tällöin ohi ja tulos on nähtävissä oheisessa valokuvassa. Onneksi ei osunut metriä ylemmäs!
Vaarallista on tämä kiertue-elämä.
Päätän täältä Ilveksen nurkkapöydästä tähän.

Uudenkarheaa vuotta 2008!

2008-01-17T07:33:00.000-08:00

Vuoden 2007 viimeinen koitos Urho Kekkosenkadun rock-pyhätössä sujui totuttuun tyyliin mallikkaasti. Kaikki toimi. Jopa aikataulut! Riikonen virkkasi rundilla hyväksi havaittujen ledilevyjen kaveriksi lediverkkoa lavan takaseinän ja salin katon(!) täyteen. Monitorilandiasta käsin näytti hyvältä ja kovasti tuntui kehuja tulleen salin puolelta sekä äänestä, että valoista. Hyvä Miika ja T-mu!

Vuoden 2008 ekat keikat Jennin bändin kanssa sujuivat odotetun leppoisissa merkeissä. Normibändin (Risto RIkala-dr, Miikkael Anttila-b, Riku Karvonen-gtr, Jukka Heikkinen-keys) kompin köllötellessä playa-de-playan rannoilla tuuraamaan saapuivat herrat A. Nykänen ja N. Kokko. Hommahan toimi, kuin se kuuluisa junan vessa. Lahdessa tuli iäkäs rouva ilmoittamaan ulos roudatessamme, että nyt on ovet pantava kiinni. Hän oli varannut ravintolasta pöydän ja siihen vetää. Siinä keisimeren keskellä ei rouva tuntunut millään ymmärtävän, että miten tähän aikaan muka pitää töitä tehdä. Kello oli 1100 aamulla...

Turussa oltiin Fortessa. Järjestelyt kohdallaan. Apukädet ja kaikki. Roudauksessa hissishow, kun bussi ei harmi kyllä taitu alakerran parkkihalliin. Pakun kanssa olis päässyt työntämään suoraan lavan viereen. Ainoat (järjestäjästä riippumattomat) miinukset on tilan mataluus ja voimasähköjen sijainti lavan takana olevan lastauslaiturin toisessa päässä n.30-40m päässä. Mutta järkkäritoiminta ja bäkkäritarjoilut olikin sitten sitä parasta osaamista!
Niin, ja ruokailu Holiday Inn:in ravintolassa oli tou-della mielyttävä kokemus!

Mikkelin Vaakunassa tuli kyllä hieman valkohanska-fiilis, kun paikalle oli pystytetty setti valmiiksi. Backline ja monitorilandia sisään, ja meikämandoliino usb-tikku kädessä etupäähän. LS-9:n playerillä viritysviisut tikulta ja laulu soimaan. JBL VRX-setti 2+2 per puoli toimi taas moitteettomasti. Uusi lava oli kyllä parempi kun pussillinen vanhoja. Tilaa huomattavasti enemmän. Täälläkin järjestelyt aina kohdallaan. Mukavata.

Tänään EW:n keikalla Jamin ja Poron kanssa "Savuton Suomi 2040"-tilaisuudessa. Nyt ei teema ja teknikko kohtaa...

Oujeah. Huomenna Leville Pitkämön Samin bändin kanssa. Pääsee kaatuilemaan laudan kanssa rinteeseen. Ei muuta, kun lunta housuun!

Viimeistä viedään.

2007-12-21T10:01:00.000-08:00

Huomenna Tavastialle Don Johnsonien joulurundin päätöskeikalle ja sitten onkin tän vuoden hommat tehty. Olipas niitä. Pikku puolentoista viikon huili tulee tarpeeseen.
Tammikuun alusta täräytetään taas tien päälle Jenni Vartiaisen produktion kanssa.

Kiitosta vaan hauskoista hetkistä rundilla kaikille mahtaville bändeille sekä tietenkin teknikoille:
KWAN: Toni, Pasu, Huivis
PMMP: Vesku, Tomppa, Martti, Huuki, Ulla
JENNI: Vesku, Jami
DJBB: T-mu, Miika, Tatu

Jaa-a. Huomenna saa taas nähdä mikä on valospektaakkelin aste.
Tänä vuonna vissiin mennään enemmälti rundilla hyväksi havaitulla ratkaisulla.
Traditionaalisesti nämä DJBB:n joulu-tavastiat on olleet Riikonen irti - tyyppisiä teoksia.
Hitto. Tuleekohan tässä ikävä autokuormallista haki-telinettä tai Suomen Robinsonin kivipaasi-lavasteita?? Noh, luotamme sinuun Miika.

Ai niin, Johnsonithan vaihtoivat tällä rundilla in-eareihin. Meikäläinen kuitenkin oikeasti foh-miehenä oli hieman odottavalla kannalla, että kuinkas homma pölähtää käyntiin.
Etenkin, kun ei keretty pitämään mitään treenejä kalustolla, vaan meikä suoraan Amsterdamin (Suo, Kuokka & Jussi veteli Beach Boysiä Nokian bileissä) lennolta bussiin, Lutakkoon ja laatikot auki.

DJBB:n pojat pedantteina miehinä ei hommaan lähteneet takki auki, vaan orkka oli hankkinut itselleen Yamaha LS-9-32 tiskin ja Senkun in-earit, Ultimate Earsin napit (osalla valetut Customit ja osalla Super.fi:t). Lisänä supattaa tietenkin vanhat Q-Subit dr ja key-tonteilla.
Kurvinen kävi laittamassa pojille multsarin räkin ja tiskin väliin. Virratkin kulkee räkeissä ja tiskissä powercon-linkeillä. Vielä kun tiskin flightcase valmistuu, niin ei monitorilandian kytkennässä kauaa nokka tuhise.
Oli meillä mukana bändin maxit, mutta ei niitä käytetty muuta kun lämppärin (Alaska) kanssa ja Tommyn jalkatelineenä parilla keikalla.
Monta askia oli vähemmän bussiin pakattavaa ja vaikka Miikalla olikin ledilevyjä ja trusseja, niin tuntui koko ajan, että mitenkäs nämä nyt näin helposti tänne mahtuu...

No anywho, Lutakossa heti, kun kamat on tulilla, ilmenee todella muikea pirinä kaikissa vastaanottimissa. Loistava idea in-eareistä ei enää kuulostakaan niin loistavalta.
Tutkitaan taajuudet, maadotukset, antennit, bnc-kaapelit ja kaikki muukin mahdollinen ja mahdoton. Edelleen pirisee. Sitten katsoasseni ylöspäin huomaan lavan katon olevan täynnä loisteputkia työvaloina. Lamput tajuttomaksi, niin johan hiljeni.
Ammattipro monitoriseppä olisi varmaan tuonkin tajunnut hieman nopeammin...

Jaa-ha. Ehkäpä tähän väliin lasi valkkaria ja pari erää nettipokeria. Palaillaan. Rok.