On niin vaikiaa, niin vaikiaa...

Käytiin viime viikolla Jennin bändin kera Tallinkin Baltic Princessillä. Olivat pyynnöstä lähettäneet kalustolistan etukäteen ja tutkittiin sitä Jamin kanssa. Oli valopuolella Vista tiskinä Mac575:ia ja kaikenmoista muuta vermettä runsaalla kädellä. PA:na EAW:n installaatiomallia (näytti ihan 850:ltä...) lavan sivupilareissa 2 päällekäin ja 2 keskiklusterina +jotkut infillit. Botnet myös sivutolpissa. Jäi alakerta aikas haikiaksi. Tiskinä listassakin mainittu M7CL48, mutta ruvetessani kaivamaan usb-tikkuani esiin, niin "Ei ei ei ei. Ei voi laitta oma asetus. Mene minu asetus pois." Kauhea vääntö aiheesta. Ei onnistunut. Tyhjältä pöydältä olisi kuulemma saanut tehdä, mutta olisi pitänyt mahtua houseband (aina mukava Fakta Beat) myös inputteihin. Ei mahdu. Oli pakko hakea oma foh ja kauko autosta. Onneksi oli mukana. Mikkipiuhatkin loppui kesken, kun se housebandkin piti saada kytkyihin. Olis kuulemma pitänyt tuoda omat piuhatkin. Se on kiva, kun palvelu pelaa ja asenne on kohdallaan.

Erikoisfestivaalien liitto tiedoittaa

Tuossa taannoin oli tulevan musiikkitalon monttubileet Auroran kentällä. EW:n thomas-lava ja toivottavasti vuoden viimeinen ulkoilmakeikka. Oli nääs hieman viileä keli. Kolmen ja puolen tunnin konsertissa esiintyi mm. Radion Sinfoniaorkesteri, Helsingin Kaupunginorkesteri, Vantaan Viihdeorkesteri solisteineen, Sibis Big Band, Polyteknikkojen kuoro+sinffis, 80-hengen barokkibändi, 65-hengen puhallinorkesteri. Lavalla kansaa kuin Kuuban sodassa ja etukäteen show vaikutti aikatauluineen täysin mahdottomalta yhtälöltä, mutta niinpä vaan aikataulussa pysyttiin ja kunnialla päästiin maaliin. VVO:n guru Antti otti lavatouhun tyylillä haltuun ja meidän laskujen mukaan n.450 popparia saatiin käytettyä lavalla vedon aikana. Lavan tyhjennyttyä soittopeleistä valocrew naureskeli, että teillähän on neljän festaristagen kaapelointi täällä levällään! Semmosta.

Bassotalkoot

Viime lauantaina sitten pamahdettiin Jennin delegaation kanssa Meri-Oulun kesäteatteriin esiintymään. Muut illan bändit olivat Jean S. ja Stalingrad Cowgirls, (joka veti tosin eri lavalla). Talon (kesäteatteria varten virkatut) stereot oli neljä nippua d&b C7 sub+top+max downfillinä. Olivat vaan killumassa katossa yli 10m korkeudessa, joten botne jäi kovin hennoksi. Ei muuta, kun KV2 subit ja päätteet bussin perältä hätävaraksi. JeanS:in foh-herra Aku kävi kuuntelemassa ja totesi, että eiköhän hekin hae omat KV:t avuksi, koska me purettaisiin kuitenkin heti vedon jälkeen omat pois. Ja mukavana miehenä Aku tarjosi vielä heidän subit meidän käytöön. SItten olikin jo hyvä laittaa show tulille. Tupa oli täynnä (3500henk.) ja mukavastihan tuollainen erikoisjärjestelmäkin toimi. Kiitosta vaan vielä Akulle! Taustalla näkyvä moottoripursi toimi orkan bäkkärinä ja seilori-Heikkinen melkein liikuttui tiikintuoksun hiipiessä nenästä sisään. Vähän on ehkä myöhäinen ajankohta (ainakin noilla korkeuksilla) (semi-)ulkokeikalle. Villahousukeli. Eipäs haitannut.

Kiviholvista kajahtaa!

Viime viikolla käytiin Pitkämön Samin erikoiskokoonpanon kanssa Viapori Jazz - festivaaleilla Suomenlinnassa. Paikkana Tenalj von Fersen, joka on komia kiviholvisali, eikä ollenkaan hullumpi paikka tuollaiselle akustiselle musiikille. Kiertuetekniikan Nexon pikku-line-array on tohon paikkaan juuri passeli. Yle oli paikalla tallentamassa illan toista bändiä (Lukkarisen Jaskan orkka) ja saimme audienssin Ylen poikien mikkisalkuille. Ai että. Isokalvoista Neumannia vaan fonien eteen, overeihin ja vähän pienempää vaskille ja flyygelille . Kyllä! Oli sointi aika läsnä, vaikka itse sanonkin. Ainoa haaste oli flyygeli. Holvissa, missä lava sijaitsi, tuppasivat noi brassit tunkeutumaan pyydyksiin lujempaa, kuin itse flyygeli. Lisäksi PA:n alakertahan tietenkin soi aika mukavasti noihin pyydyksiin myös. Oli pakko vetää kansi kiinni ja teipata KM184:t kanteen. Tästä johtuen sointi muuttui senverran erikoiseksi, että joutui turvautumaan kikka kakkoseen. Etupäästä löytyi ylimääräinen graafinen eq, joten kanavainsertteihin vaan ja festivaalin seppänä toiminut Antikaisen Kimmo käymään koskettimistoa kromaattisesti ylöspäin meikämandoliinon rapsutellessa ikävyyksiä pois. Oli kyllä vaivan väärti! Sehän kuulosti ihan flyygeliltä! Bändi veteli komeasti, tupa oli loppuunmyyty ja tuntui ryhmä kovasti tykkäävän Samin (UMO:n kanssa tehdyn) soololevyn materiaalista. Mukavata oli!