Back on the road again

Ou jea! Jennin produktio on taas saatu tien päälle. Onpas ollut mukavata! Monitoripäädyssä supermiehet Kal Kaercher ja Vesku Ojala vaihtelevat (Kal teki ekat muutamat ja tekee myös koko kesän), häikäisyteknikkona operoi Lester Midi a.k.a. Tatu Tulikoura. Rock On Wheelsin harmaalla bussilla mennään ja tunnelma on jo läpi katosta. Orkanbändissä ainoa muutos on kiippatontilla Samuli Jokinen (The Crash, Brightboy). Mutta hyväksi havaitulla hyvällä meiningillä ollaan jälleen liikkeellä. Keikat ovat olleet toinen toistaan tiukempia ja kansaa tuntuu olevan tuvat täynnä. Ei voi valittaa. Ainoa ongelma tuntuu olevan tuo kanavamäärän exponentiaalinen kasvu. Viime keikalla Virginissä piti mahduttaa 34 inputtia 32 inputtiseen MH-2:een. Oli vähän haitaria ja selloa... Noh, stereokanavista vaan se turhin efekti pois ja lallallaa. Katellaan mihin tuo asettuu. Muuten normimeno: Veskun KV2-setillä mennään. MH2 keulassa ja mukava räkkiarsenaali mukana: 2 x M3000, Lexicon 200, SPX900, MPX500, 2 x D2, omat SPL preampit ja parit muut vitkuttimet, Drawmerin gatet ja 166 kompurat. Lavapäädyssä kaikki korvissa. Tiskinä LS9-32 ja hipeille tilattiin just valetut Ultimate Earsit. Me likes! (kuvan (c) mona veijanen)

Hommat isollaan

Sori nyt vaan. Nää tulee hieman postyymisti, koska olen laiska hylkiö. Tässä kuvassa ollaan Helmikuun alussa Merikaapelihallissa vetelemässä Pitkämön Samin isohkon orkesterin kanssa. Harvemmin jää ison framen H3000 pieneksi, mutta nyt piti pudotella stereokanavista efektiä pois, että saatiin orkka sopimaan. 45 input-kanavaa. Kalilla monitoripäässä (PM5D) parit vähemmän. Lauteilla 28 soittajaa. Normibändin lisäksi 13 torvea ja 9 jousta. Movarin pojat toimitti toteutuksen. Smoju lavapäädyssä ja Stanley (kreditit kuvasta) keulassa. Hyvin oli hommat jiirissään. Nexo soi nätisti. Täytyy antaa myös iso käsi DPA:n jousimikeille. Kyllä nimittäin toimii! Minimalistisella korjailulla tuli hyvin mielyttävää sointia ja mikä tärkeintä; vuodot eivät muodostuneet ongelmaksi! Kuitenkin kompin ja jousien välissä oli vain matala plexi. Kal sanoi luukuttaneensa jousia ihan huolella jousipultin omiin tolpan nokassa oleviin d&b:n E8-kaappeihin ilman ongelmia. Great success! (kuvan (c) Stanley Lönnquist)

Helppo tunnistustehtävä

Kun nyt innostuin tänne, niin laitetaan tämmöinen helppo tosta taannoiselta keikalta. Kenen kitararigi? Ei ole näyttänyt muuttuneen 20 vuoteen...

Biitsikausi auki!

Tossa hetki taaksepäin totesin jollekin, ettei haittais yhtään maata lämpöisessä, vaalealla hiekalla ja varvastossut jalassa. No en mä ihan tätä tarkoittanut. Käytiin toteuttamassa Radio Rockin beach partyt Ruoholahdessa beach volley-hallissa. Lämmintä oli kuin tropiikissa ja santaa joka puolella puoli metriä. Siinähän Staden ja apupoikien kanssa kaivettiin alttarin jalkoja pistolapioilla hiekkaan. Just just. Ei siinä mitään, kisat meni komiasti ja rokki soi. Jalat vaan oli seuraavana päivänä aika soirona tuon 19 tunnin hiekassa tarpomisen jäljiltä...

Vuoden viimeiset

Vuoden viimeiset vedot takana. Ou jea. Tavastialla käytiin taas Johnsonien joulukeikan merkeissä. Riikonen oli tilannut joltain kuusifarmarilta joulukuusia lavasomisteeksi ja niitähän sitten asenneltiin väellä ja voimalla. (Ei ollut Rii-kone muistanut hoitaa minkäänlaisia jalkoja kuusille, joten niitä sidottiin backlineen ja mihin nyt pystyi.) Muutoin normimeno, eli kaikki maailman vierailijat mukana; Tuplapercussiot, Petteri Sariola kitaroissa, Johanna Juhola haitarissa, Verneri Pohjola trumpassa ja Anna Abreu lauleskelemassa. Lähdöt jälleen aikas täynnä tavan 250:stä. Ei riittänyt rännit millään bändin omassa ls-9:ssä. Noh, kyllä tuo midas aika paljon paremmalta kuulostaa, yllättäen. Onneksi sain muilutettua koko ryhmän in-eareihin, niin ei tarvinut tehdä yhtä ainukaista kulmaryhmää lavetille. Sidefillitkin jäi lopulta käyttämättä. Mahti keikka, mutta hieman tiukka aikataulu, kun päivällä oli nitrot (vika kerta, jee!) kello 1600 asti ja sitten ovet 2000 ja veto 2130. Heti vedon jälkeen ripeä purku, että saadaan tavan lauantaidisko jyrähtämään käyntiin. Ei siinä ketään, sillä kädellä pelataan, mikä jaetaan. Oli kyllä todella hauska ilta. Kal pamahti paikalle hengailemaan ja fiilisteli keikan monitorilandiassa extrabeltpackin kanssa.

Vuoden viimeinen oli itätien väreissä puuhailtu Kummien joulukonsertti. Live tv-show Svenska Teaternista käsin. Bändinä Boston Promenade Big Band ja 7 solistia. Kaikki toimi mainiosti ja talon sepät oli todella avuliaita ja päteviä ukkoja. Vermeet oli varsin asialliset; d&b:n stereot ja Profile keulassa. Tuotiin oma lava+monitoripääty ja patch. Salihan on todella dead, joten stereoilla ei tarvitse taistella tilasoundia vastaan. Vedon jälkeen tunnissa kamat autossa ja perälauta kiinni. Asiaa. Tuossa talossa ei näytä lama painavan, kun kuuntelin toukokuussa alkavaan remonttiin sisältyvää laitepäivtystä; Ribbon-stereota, SD7 keulaan ja SD8 monitoripäätyyn, 40ch senkun langatonta… Kyllä kelpaa ABBA-musikaalia vedellä.

Medic! Man down!

Vähänkös väliä nuo popparit innostuspäissään putoavat lavalta. Nyt oli kyllä eka kerta, kun sama taiteilija putoaa kaksi kertaa lavalta saman keikan aikana. Kyseessä oli Johnsonien keikka DBTL:n teltassa ja sukeltajana tietenkin rumpalimme Kari "PV-mies" Saarilahti. Eka sukellus sujui ninja-alastulolla ilman vaurioita, mutta otto kaksi vaatikin jo sitten ea-henkilökuntaa tarkistelemaan pöllähtäneen popparin takaraivoa. Kypärä pakolliseksi jatkossa.

Juonnot hallussa

Juontaja Turussa Tall Ships Race Areenalla: "...20.45 esiintyy Paul Oxley Band, 22.15 esiintyy Eva Dahlgren ja kello 24.00 esiintyy Curfew!" Että näin.... Ihmetteliköhän seppä, että kumma kun jo kello 17.00 esiintyi Doors...