lauantai 15. marraskuuta 2008

Vanhaa (rumpu)liittoa


Viime viikolla Finlandia-talossa käväisi esiintymässä Joe Sample Trio solistinaan Randy Crawford. Olipas musiikkia isolla M:llä. Mahtavaa toimintaa. 1 oma seppä mukana. Miehen tontti oli monitoripääty ja rumputeknikointi. Mulle jäi keulapesti. Input-lista oli kokonaiset 9 kanavaa. Rummut tyylillä neljään kanavaan: Bassari, overi, konkka 1/2m etutomien eteen ja konkka 1/2m lattiatomien eteen. Perään kontra, kaksi flyygelikanavaa, laulu ja spiikkimikki. (Monitoriseppä lisäsi tosin snaremikin itselleen, mutta etupäässä en sitä edes käyttänyt.) Kyllä se vanha sanonta, että soundi on näpeistä kiinni, pitää kyllä kutinsa. Bändin seppä viritteli pari tuntia rumpusettiä ja kun herra Steve Gadd istahti jakkaralle, niin ei kyllä ollut paljoa lisättävää. Bändin kiertuemanageri/studioäänittäjä kertoi tehneensä empiiristä tutkimusta flyygelimikkien osalta ja päätyneensä Audix SCX-25 -pyydyksiin. Tuo hassun näköinen isokalvoinen konkkapari hoiti kyllä homman erittäin mallikkaasti. Kyllähän sitä hieman sai ruuvailla, mutta XL4:n korjaimistahan ei ihan äkkiä vääntö lopu. Ja sitten kun vielä saatiin solisti lavalle, niin appajee! Ristus, mikä soundi oli rouvalla! Eteen talon KSM9-langaton ja Distressor inserttiin. Siinä. Olkaa hyvä.
Kyllä veteli bändikin niin komiasti, että kelpasi. Keikan jälkeen Nykäsen Anssi tuli toteamaan: "Jumalauta. Jätkä miksas Gädiä. Ei varmaan tarttenu sille sanoa, että voitko nyt jumalauta vetää vähän hiljempaa!"

1 kommentti:

Pyry kirjoitti...

No mutta hemmetti, kuinkas pääsikään menemään tämmöinen keikka ohi täysin huomaamatta..

Joe Samplen tuotannosta omia suosikkejani ovat Old Places, Old Faces -albumi, samoin kuin Crusadersin Street Life.

Eivätkä Randy Crawfordin laulusoundi ja tulkinta ihan kauhean heikkoa ole...