Kovalla kalustolla

Viime viikkoinen orkesterimatkailu kohdistuikin sitten Kanadan Torontoon. Liikkeellä oltiin Traffic Island-bändin voimin. Ensin Helsingistä Varsovaan ja sitten vaihtamaan Toronton lennolle. Tämähän ei sitten ihan helpolla lähtenytkään. Nuo puolalaiset eivät näytä uskovan opastuskylttien ylivoimaan. Oli hieman haasteellista löytää edes oikeaan halliin ja sitten perus-itäblokkilaista tarraa-passiin-ja-seuraavalle luukulle-ei-kun-tuonne-luukulle- toimintaa. No onneksi oli ihan hyvin vaihto-aikaa. Lennot oli laadukkaalla puolalaisella LOT-yhtiöllä. Ja kyllä palvelu pelasi! Heti lähdöstä stuertti ilmoitti rumpalille (joka istuskeli rauhassa, kuin pyhä lehmä) ensimmäisen drinkin tarjoiltuaan, että hän lopettaa tarjoilun heti, kun tulee häiriötä. Muutenkin koko kabiinihenkilöstö oli kuin perseelle ammmuttuja karhuja. Ainoastaan puolaa puhuvat näyttivät saavan jonkinasteista palvelua.

Toronton päässä tullimamma nappasi randomina basistin immigration-jonoon. Sitten kaivettiinkin kaikkea mahdollista dokumenttia laukkujen uumenista, että uskoivat meidän tulleen vain keikalle...
Sitten taksiin ja Intialainen turbaanipäinen taksikuski täräytti mantrat soimaan stereoista ja eikun hotellille.
Check-in, puolentoista tunnin kävelyretki naapurustossa, safka ja muutamat Moosehead-oluset vastapäisessä pubissa ja naamalleen.

Venuella olikin vastassa se mitä vähän odottelinkin: Ihan omatekemän oloset stereot jotka soi yllätykseksi aika ok. Etupää olikin numeroa haikeampi tapaus. Tuli ihan teinivuosien nuorisotalokeikat mieleen: 2 ryhmää monitoreja etupäästä, Vanha Spirit-tiski, Yamaha Rev500, pari kompuraa ja gatea. Ei tossa muuten mitään, mutta kaivaessani kassista esim. tomeihin kaavailemiani Opus87:ja, niin talon seppä ilmoitti, että ei muuten toimi phantomit koko tiskissä. Parit potikat ja pari pfl:ää oli myös soirona. Selvä. Talon mikeillä siis mentiin. Valikoima oli Beta 52, joku hämärä 57:aa muistuttava ja läjä 58:ja. Eipä ollutkaan tullut pitkään aikaan käytettya 58:ja tomeissa ja overheadeinä!
Keikka meni kuitenkin hyvin ja orkalla oli mukavaa. Käytiin vielä illalla katsastamassa pari paikkaa ansaittujen oluiden merkeissä.

Paluupäivänä alkoi hieman kuumottamaan, kun paikalliset sanoivat, että "There is no way you are flying out tonight!". On nimittäin tulossa senpäiväinen lumimyrsky Teksasista(!) ylöspäin, että ei keretä alta pois. Katselin weatherchannelilta haikeita ennustuksia illaksi ja ulkona alkoikin pyryttämään lunta ihan huolella. Tämän lisäksi kenttä olisi ihan tukossa, kun samana päivänä alkoi koululaisten spring break ja 200 000 torontolaista olis lähdössä reissuun...
Eipäs kuitenkaan ilma kerennyt niin pahaksi, että olisi meidän lentoon sen kummemmin vaikuttanut, eikä siellä kentälläkään mitään hässäkkää ollut! Ihme panikointia...
Ei muuta, kun lennot kotio ja Emma-gaalan jatkoille parille drinkille vielä illan päätteeksi.

Sunnuntaina Hemma Beastin kanssa taas kotikentällä Rocksissa tunnelma oli mainio. Aika irtonaista tulkintaa oli käsillä! Saipas taas nauraa leukaperät helläksi. Temi talonseppänä oikein satsasi: Kalvotti ja suuntasi PARritkin ammattimaisen valoshown aikaansaamiseksi!

Jeah. Loppuviikolle oliskin tuttua meininkiä; pari Jennin keikkaa ja Johnsonien firmaveto sunnuntaina. Ei muuta, kun uusiin seikkailuihin!